Kulisseissa: Silakkamarkkinat

Viikonlopusta on taas selvitty ja silakkaliemissä on uitu kyynärpäitä myöten. Tässä muutamia näpäyksiä, jotka ehdin päivän kiireessä ottaa.

Ja hei UUTTA UUTTA: Asensin tekstien loppuun tollaisen sydänpainikkeen, jota voitte (ihan anonyymisti) klikata jos tykkäätte kirjoituksista. Ja myös kommentoinnin pitäisi onnistua nyt kaikille kun mulla oli jotkut ihme asetukset päällä. Eli tutut ja tuntemattomat: feel free to comment!

Mutta nyt asiaan: Harvoin tulee liikuttua sunnuntaisin kaupungilla aamuvarhaisella. Ihana rauha, hiljaisuus ja tyhjät kadut!

Sitten Kaupungintalolle, jossa viritellään laitteet valmiiksi ja katetaan pöydät kuntoon. (Okei, pöydänkattamiskuva on lavastettu, en TOD osaa taitella mitään servettejä.)



Sitten torille tekemään viime hetken hankintoja ja haistelemaan meren -- ja silakoiden tuoksua.

Kiiruhtaen takaisin Kaupungintalolle, jossa arvoisa Silakkaraati aloitti yhteensä neljänkymmenen eri silakkatuotteen maistelun. Vain yhdellä raatilaisella tuli raja vastaan kesken maistelun! Meillä oli huippuhieno raati tänä vuonna. Kuvaassa etualalla Tuomas Vimma, Pipsa Hurmerinta ja Jyrki Sukula.

Päheät pystit odottavat voittajia. Mutta miksi joku japanilainen turisti videoi koko Silakkaraadin?? Aika mielenkiintoinen aihevalinta kotivideolle..

Sitten tulikin kiire pisteiden laskussa, mediatiedotteissa ja tulosten julkistamisessa. Aina riittää toki aikaa yhdelle taidekuvalle: tuottajakaksikko ja Kaupungintalon aula heijastuu eri hienosti lämpökuvun pinnasta!

In other words: Some behind-the-scenes snapshots from Sunday and Herring market.

And also NEW NEW: I installed a small heart button, which appears after all my posts. You can click it, if you like my posts. And also you are all very welcome to comment!

Bongaa silakka!

Hauskaa sinänsä, että tälläinen umpi-kotkalainen miä ja siä -murretta edelleen vääntävä tuottaja, on saanut projekteikseen kaikki meidän umpistadilaiset tapahtumat, kuten Helsinki-päivän ja nyt viikonloppuna starttaavat Stadin silakkamarkkinat.

kuvat: Kimmo Brandt

Ne vasta perinnetapahtuma onkin! Ensimmäiset markkinat järjestettiin 1743, miettikääpäs sitä.

No mutta nyt on taas markkinat käsillä, eli tulkaahan kaikki sunnuntaina Kauppatorille nauttimaan tuotteista ja tunnelmasta.

Parhaita tunnelmanluojia mun mielestä on ehdottomasti kaikki nuo kalastajat, joille monille nämä Silakkamarkkinat on paitsi vuoden myynnillinen kohokohta, myös se vuoden pähein festarireissu, samaan tapaan kun meikäläiselle vaikka  Provinssirock. Yövytään veneissä, käydään pesulla ja tiskaamassa astiat Kaupungintalon vessassa, istutaan iltaa myöhään ja aamulla kömmitään enemmän tai vähemmän oloissa myyntitiskin taakse. Ja hei tätä kestää sentään viikon, eli osoittaa ihan kunnioitettavaa festariasennetta!

Jos kalastajaelämä kiinnostaa, niin Kaupungintalon aulassa pyöriikin tulevana sunnuntaina nonstoppina Nyholms fisk -niminen elokuva, joka kertoo kalastajaelämästä ja silakkamarkkinoista erään kalastajan näkökulmasta.

Kaupungintalolla meillä kokoontuu myös silakkaraati, joka makutuomaroi torin silakkatuotteet ja voittajat palkitaan sitten Kauppatorin lavalla neljältä. Mun mielestä meillä on taas hieno ja monialainen raati koossa. Mukana ovat muun maussa Top Chef tuomari Pipsa Hurmerinta ja TV-kokkinakin tunnettu Jyrki Sukula.

Ja allekirjoittanut häärää myös Kaupungintalolla koko päivän. Tulkaa sinne vaikka moikkaamaan!

In other words: This weekend it´s all about herring, because one of our oldest events, Herring Market, starts on Sunday. And I mean really old, because it has been arranged  since 1743. So there will be a lot of fish and (drunken) fishermen on Kauppatori. One of the traditions is also, that there is a competition between fishers, about who´s product tastes the best. There will be a special jury who will be tasting like 30 different kind of herring-products and choosing the ones they like best. The winners gets awarded..and usually sells all his products in a second.

Taide ja minä menemme kapakoihin

Elo-syyskuu on aina ihan tajuttoman kiireistä aikaa. Ei siksi, että töihin on palailtu ja kaikennäköistä pitäis alkaa suunnittelemaan, vaan sen takia että tää aika on ainakin Pääkapunkiseudulla todellista tapahtumien sarjatulitusta. Ja ei, en valita. Kyllä se kohta taas talveksi muuttuu kun ei kaduilla ja ulkona tapahdu yhtään mitään. Mutta eikö tähän väliin saisi viettää sellaista parin viikon tapahtumissakäynti-lomaa. Eikös se niinkun melkein kuuluis mulle jo työnkin puolesta...?

No, anyway, eilen kuitenkin starttasi Art Goes Kapakka -festari ja sen avajaiset järjestettiin ah ihanassa Artekin myymälässä. Ehkä sitten kun saan sen kolminkertaisen palkankorotuksen, on mulla varaa ostaa sieltä yksi ihana ruokailuryhmä...

Käytiin siellä hulpaisemassa mukavat juomat työpäivän päätteeksi, sekä hurraamassa meidän elinkeinojohtajalle, joka on nyt virallisesti hauska mies (se kyllä tiedettiinkin jo ). Avajaisissa nimittäin palkittiin Helsinkiä hauskemmaksi kaupungiksi tehneitä aktiiveja ja tunnustuksen sai myös meidän Eero Holstila. Jee!

Mutta takaisin AKG -festivaaliin. Nyt nimittäin kannattaa käydä kapakoissa. 10 päivää, 34 ravintolaa ja jos jonkinlaista ohjelmaa. Itse pläräsin ohjelmalehtistä turhautumiseen asti kun joka paikkaan ei vaan repeä, mutta tässä nyt joitain tärppejä, joihin itse meinaan yrittää:

Siltasessa huutokaupataan tulevana sunnuntaina Kallio Arts Clubin taideteoksia ja tuotto käytetään hyväntekeväisytteen. Sieltä voi siis käydä hihkaisemassa itselleen hienoja teoksia.

Vespassa esitetään tiistaina 23.8. rakastettujen suomalaisten klassikkoelokuvien kappaleet, tarinat ja kulissintakaiset juorut konserttiversiona. Ahhh, musiikkia korvilleni!

Paljon kivoja bändejä rantautuu tietty myös eri kuppiloihin, kuten Knucklebone Oscar & Jukka White Trio keskiviikkona 24.8. Soul Kichenissä tai ehdoton suosikkini Black Magic Six  torstaina 25.8. Vanhalla.

Tälläistä itupiipertäjää kiehtoo myös erityisesti AKG:n ruokakulttuuri -osuus, jonka teemana on tuoreyrtit. Niiden käyttöä niin ruoassa kuin coctailessakin pääsee seuraamaan, oppimaan ja maistelemaan eri ravintoloissa.

AKG:n avajaisista suunnistettiin vielä Lasipalatsin aukiolle, jossa on  sunnuntaihin asti italialainen tori. Jotkut ehkä muistavatkin kun keväällä hehkuttelin ranskalaisen torin antimia. No nyt on sitten mahdollisuus päästä maistelemaan Italian herkkuja.

Lisää herkkukuvia blogissa luvassa sitten sunnuntain Ravintolapäivän jälkimainingeissa.

Tänään minä kameroineni hillumme Nosturilla Lepakon muistelukarkeloissa, joissa esiintyy jo Lepakon ajoilta tuttuja bändejä: Pelle Miljoona, Dumari & Spuget, Melrose... Ehkä nähdään siellä? Liput 12 egeä, ovet auki kasilta. (pakko oli nyt vähän mainostaa). Kivaa viikonloppua!

In other words: I´m very busy during August and September. Not because of my work, but because of all the great events and festivals we have here during that time. Well, it´s better to enjoy it while it lasts. Soon it will be winter and it´s all about snow, cold and indoors. Yesterday I went to Art Goes Kapakka -festival´s opening and checked the Italian market. Today I´ll be rocking and groovin at Nosturi.

Työhyvinvointia

Männä perjantaina meillä oli parin työkaverin kanssa työhyvinvointi-ilta. Se sisälsi muun muassa..

Sushia (kaikki sushi-fanit, kannattaa ehdottomasti tsekata Ruoholahden Hanko Sushi!)

Herkkuja Ranskalaiselta torilta (Lasipalatsin aukiolla vielä tämän viikon)

Sekä mudcakea kaikin särpimin

Unohtamatta tietenkään sopivia ruokajuomia ja keskusteluja maan ja taivaan väliltä. Tällä kertaa keskustelut viipyilikin suht korkeissa sfääreissä, koska tämä harrastelija-astrologi teki vähän karttatulkintoja..

Se, että on kivat työkaverit vaikuttaa kyllä paljon töissä jaksamiseen! Ja nythän sitä jaksaakin taas painaa tämän viikon eteenpäin. Ulkomainoskamppikset pitäisi paketoida kasaan ja ne sopimukset...se pino ei oo vielä pöydällä pienentynyt. Kivaa viikkoa kaikillle!

Disainii..

Huh. Pienen tauon jälkeen back in business ja taas täyttä höyryä eteenpäin. Nyt on pakko hehkuttaa yhdestä hienosta tapahtumasta, jonka synnyssä mulla on vähän enemmänkin näppini pelissä.

Kaikki alkoi kolmisen vuotta sitten eräänä sunnuntaina kun kolme tyttöä istui kahvikuppien ääressä Cafe Engelissä ja höpötteli niitä näitä. Tytöt E ja T kertoilivat kokemuksia vuodesta Australiassa, ja minä kuuntelin kuola valuen juttuja Melbournen ja Sydneyn urbaanista kaupunkikulttuurista. Siellä on katukirppiksiä, kaupunkiviljelyä, myyjäisiä ja toreja vähän joka kulmassa ja olennaisena osana normaalia kaupunkikuvaa. Varsinkin erilaiset designmarkkinat ja -torit, jossa nuoret suunnittelijat saivat myydä tuotteitaan, oli tehneet vaikutuksen tyttöihin.

Juttu kääntyi siihen, kuinka olisi kiva saada samanlaisia tapahtumia ja elämää myös tänne Helsinkiin ja samalla ikuiseen haaveiluun siitä, kuinka olisi kiva pyörittää jotain omaa tapahtumaa tai firmaa.

En viitsi tylsistystyttää teitä yksityiskohtaisella kuvauksella lukuisista käynneistä Yritys Helsingin neuvonnassa, lukuisista puhelinsoitoista, papereiden, papereiden ja papereiden täyttämisestä, mutta kaiken tämän jälkeen syntyi Kulttuuriosuuskunta Kick!,  jonka perustajakolmikko ovat nuo samaiset kolme tyttöä kahvikuppeineen Engelistä. Muut jäsenetkin löytyivät helposti kaveripiiristä.

Kick! täytti vastikään kaksi vuotta, sen jäsenmäärä on kasvanut ja toimialakin laajenemassa. Kickin! perustama tapahtuma, Lasipalatsi Design Markets,  täyttää tänä kesänä kolme vuotta.

Lasipalatsi Design Markets, tai LDM, on ohjelmallinen myyntitapahtuma, jossa nuoret suunnittelijat, joilla ei vielä ole kivijalkaliikettä Bulevardilla, pääsevät myymään omia tuotteitaan.

Tapahtuma on vuosi vuodelta laajentunut sekä yleisömäärän että myyjien hakulomakkeiden suhteen. Tulevana kesänä LDM:n tuottaa Lasipalatsin Mediakeskus, mutta sitä seuraavalle vuodelle on Kickin! leirissä suuria (World Design Capital -aiheisia) suunnitelmia ja laajentumishaveita kokonaisvaltaiseksi festivaaliksi iltaklubeineen ja leffanäytöksineen. Ajatuksena on myös, että Kickin! äiti E täystyöllistäisi itsensä meidän Osuuskunnan pyörittämisellä. Syksyllä 2011 LDM saa myös pikkusiskon Seinäjoelle, jonka kulttuurielämän elävöittämiseksi töitä paahtaa myös kaksi Kickin! jäsentä.

Ne kolme tyttöä sieltä Engelin kahvilasta ovat edelleen Kickissä mukana, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Osuuskunnan perustamisen jälkeen on jokaiselle tullut yllättäviä käänteitä muussa työelämässä ja välillä homman pyörittäminen on ollut haastavaa. Kiireistä huolimatta Kickin tulevaisuus, ainakin meidän silmissä,  näyttää valoisalta. Ja olen vakaasti sitä mieltä että sitten kun viidenkymmenen vuoden päästä istutaan (maataan) kahvikuppeinemme (lääkitykset kourassa) Engelissä (vanhainkodissa) niin voidaan ainakin myhäillä, että on sitä jotain saatu joskus aikaiseksi!

Torilla

Olin viettämässä viikonloppua kotipitäjässäni Karhulassa. Karhulan keskusta on yleensä autio ja kolkko, eikä siellä normaalina iltana paljon ihmisiä tapaa. Surkutellen myös katselin monia torin ympärillä olevia liiketiloja, jotka kumisivat tyhjyyttään. Jaksan myös aina ihmetellä missä kaikki nuoret nykyään hengaa. Itse kulutimme torin ympärillä olevia penkkejä aikoinaan joka ilta -satoi tai paistoi.

Streetface from Karhula

No, näistä mummon muisteloista asiaan. Joskus kaikkien suurtapahtumien ja mittavien järjestelyiden tohinassa tulee unohdettua, että tapahtumajärjestämiseen ei aina tarvita sen suurempia. Pelkkä toripäivä voi tuoda elämää, ihmisiä ja tunnelmaa katukuvaan. Perjantaina tyhjyyttään kumiseva toriaukio oli lauantaina  jotain ihan muuta.

Torien elävöittämisestä on puhuttu paljon ja monissa Euroopan kaupungeissa tori on koko kaupungin sydän, jossa myyjien lisäksi on yleensä myös ohjelmaa ja toria ympäröivät liikkeet ja kahvilat tuntuvat olevan aina auki, niinkuin torikin. Karhulan torinkin kupeessa on katettu esiintymislava, mutta ainakaan tällä kertaa siinä ei ollut ohjelmaa.

Eikä sitä kyllä tällä kertaa kaivannutkaan. Ainakin mulle riitti se, että ympärillä oli ihmisiä, puheensorinaa ja elämää. Mun mielestä torikulttuuri on sellainen asia, jota pitäisi kehittää ja vaalia. Se on hyvä esimerkki siitä, miten vähällä vaivalla voi elävöittää kaupunkikuvaa. Ja tietty oman toripäiväni kruunasi legendaariset (munkki) possot, joita parempia en ole maistanut vielä missään!

Be Distorted!

Helsinki-päivälle on löytynyt tanskalainen sisarus, nimittäin Distortion -festivaali, joka järjestetään Köpiksessä vuosittain kesäkuun alussa.

Synnytyskertomus Distortion  -festivaalilla on vähän erilainen kuin  Helsinki-päivällä. Helsinki-päivä on käynnistynyt Helsinki-seuran aloitteesta ja sitä  juhlittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1959, alussa hyvinkin pienimuotoisesti.  Pikkuhiljaa vuosien saatossa Helsinki-päivä on paisunut valtavaksi tapahtumien kavalkadiksi ja sittemmin vielä Helsinki-viikoksi.

Distortion on syntynyt Kööpenhaminan yöelämä- ja klubiskenessä, ja alunperin sen tarkoitus olikin juhlistaa kaupunkinsa värikästä yöelämää. Pikkuhiljaa tapahtuma alkoi kasvaa. Ensin se laajeni eri  klubien järjestämäksi viiden päivän bileputkeksi, kunnes tänä päivänä festivaali käsittää yli 50 eri tapahtumaa ympäri kaupunkia, joita järjestävät ihmiset, yhteisöt, yhdistykset, kaupat, galleriat, klubit jne.

kuva:visitdenmark.com

Distortion -festivaali haluaa tutkia kaupunkitilan käyttöä ja tuoda ohjelmaa muuallekkin kuin perinteisille esiintymislavoille. Tapahtumapaikkana voi olla tavaratalo, museo, urheiluhalli, silta..mikä tahansa! Vuodesta 2005 lähtien festivaali on keskittynyt entistä vahvemmin ulkoilmatapahtumiin  ja fokusoitunut yöelämän juhlistamisen sijaan katujen elämän elävöittämiseen,  alueen ihmisten itsensä toteuttamana.

kuva:Tobias Holzer

Festivaalille  tunnusomaista onkin nykyään "block partyt" eli kokonaisia kaupunginosia, katuja, ja alueita suljetaan ja niille tuodaan musiikkia, nykytaidetta ja paljon monipuolista ohjelmaa. Festivaalilla ei ole yhtä ainoaa tapahtumapaikkaa, vaan juhlat ovat päivittäin eri alueilla, ja eri alueiden ohjelma vaihtelee järjestäjästä riippuen. Netin kautta kuka tahansa voi ilmoittautua vaikkapa blockpartyjen isännäksi, ja Distortion festariorganisaatio antaa järjestäjille tietyn tuotannollisen tuen. Alueesta ja järjestäjästä riippuen Distortion- festivaalin ohjelma voi olla vaikkapa paraati, bussibileet, katuralli, kirppis, musiikkia tai lähes mitä tahansa.

Helsinki-päivää rakennetaan hyvin samalla tavalla kuin  Distortion -festaria. Vaikka itse toiminkin koko homman tuottajana ja mulla on lusikkani jokaisessa sopassa, niin sen satapäinen ohjelma ei todellakaan ole ainoastaan minun oma luomukseni.




Helsinki-päivä Töölöntorilla. Osa Helsinki-päivää 2010. Pääjärjestäjänä Töölö-seura. Kuva: Marita Haukemaa


Helsinki-päivää ja sen sisältöä tehdään vahvasti  eri tahojen kanssa yhteistyössä. Näitä ovat, niinkuin Distortionissa; yhdistykset, yhteisöt, kaupat, seurat, kaupungin eri virastot jne jne.  Ja samaan tapaan kuin Distortionissa: periaatteessa jokainen yhteisö/yhdistys tms,  joka on innokas järjestämään tapahtuman ja jolla on siihen resurssit, saa siihen Helsinki-päivänä hyvät puitteet.

Helsinki Bike Show Rautatientorilla. Osa Helsinki-päivää 2010. Tapahtuman pääjärjestäjänä MMAF. Kuva : Kimmo Brandt

Helsinki-päivä muodostuu vuorovaikutuksessa monien tekijöiden kanssa. Minun hommani on lähinnä ottaa vastaan ideoita, jalostaa niitä yhdessä eteenpäin, heitellä lisää ideoita, ja saattaa eri toimijoita yhteen. Oma ideologiani on, että Helsinki-päivä on nimensä mukaisesti kaikkien helsinkiläisten (ja täällä vierailevien) juhlapäivä, ja sen sisältöä tehdään yhdessä. Ei ole olemassa mitään valmista kaavaa, millainen päivän pitäisi minäkin vuonna olla.

Helsinki-päivän karnevaalibileet Senaatintorilla. Osa Helsinki-päivää 2010. Pääjärjestäjänä Helsingin kaupunki. Kuva: Kimmo Brandt

En koskaan etukäteen tiedä millainen seuraavasta Helsinki-päivästä tulee, koska se muokkautuu aina ihan omanlaisekseen  kokonaisuudeksi. Sen verran voin tietysti jo tulevasta kesästä sanoa, että kauan ei tarvi enää arvuutella, on meillä jo aika hieno setti kasassa. Ensimmäiset ohjelmatiedot ilmestyvät nettsivuille http://www.helsinkiviikko.fi/ ensi viikolla.

Mutta sen verran kyllä kutkuttaa mielessä tuo Tanskan malli, että ehkä pitää joku vuosi tehdä opintomatka Distortioniin. Blockpartyja ympäri Helsinkiä eri kaupunginosissa...ei hullumpi idea tuleville vuosille!

kuva: copenhagennightlife.com